Urheilua & herkkuja

Tänään lähdin taas heti aamusta lenkille ja kylläpä on pirteä olo! Kokeilin juoksemistakin ehkä 200 metrin ajan, jonka jälkeen totesin ettei oikein nappaa. Keli oli todella raikas ja selkeä, liian hyvä keli siis juoksemiselle. Paras keli siihen on sade. (Siksi, ettei se varsinainen juokseminen sitten ota pannuun niin paljoa kun vielä sataakin.)

Eilen oli superkiva päivä! Aamulla kävin parturissa hieman keventämässä tukkaa ja leikkaamassa otsiksen takaisin. Yleensä annan etuhiuksien kasvaa pois ennen kuin leikkaan ne seuraavan kerran takaisin, mutta tällä kertaa leikkautin ne heti takaisin. Ja olen tyytyväinen! Tää tukka on toooosi kiva. Parturin jälkeen suuntasin kaupungille Miran kanssa, aikomuksena metsästää kaksivuotislahjaa ystävän pojalle. Päädyttiin ihastelemaan kaikkea epäoleellista lastenosastoilla, mutta loppujen lopuksi ostin soivan kirjan Autot2-teemalla: Martti pelastaa päivän. Lahjan löydyttyä siirryttiin hengailemaan Miran kämpille, jossa Mira valmisti meille amerikkalaisia pannukakkuja. En ollut koskaan aikaisemmin maistanut kyseistä herkkua, mutta voi vitsit kuin hyviä ne oli! Päälle siirappia sekä Miran äidin tekemää omenahilloa, ai että!

Herkuttelun ja laiskottelun jälkeen suuntasimme katsomaan Jyp - Kalpa -peliä, joka oli tämän kauden eka peli, jonka pääsin katsomaan. Ja tottakai se oli myös se ensimmäinen, jonka Jyp hävisi. Mutta mitäs menin ennen peliä sanomaan: "Kattellaan vaan, että ku oon kattomassa peliä niin Jyp häviää." Joten otan täyden vastuun häviöstä.

Lenkkeilyn lisäksi olen tänään pessyt pyykkiä, siskon luona. Oma pyykkikoneeni kosahti kesällä, jonka jälkeen olen pyykännyt siskon koneella. Omaa pyykkikonetta en ole saanut aikaiseksi hankkia, ennen kuin iskä hoiti asian puolestani tällä viikolla! Ostan hänen työkaveriltaan hyväkuntoisen pyykkikoneen kolmellakympillä, että aika hyvä diili. Kun vielä jotenkin se kone eksyisi minun kämpille.

Huomenna ohjelmassa onkin hurjat kaksivuotisjuhlat, joiden jälkeen otan suunnaksi Tampereen, toivottavasti. Vielä on hieman epäselvää, mahdunko matkatavaroineni mukaan kaverin kyytiin. Minä kuulemma mahdun, mutta matkatavarat ei välttämättä. Kerta se on ensimmäinen kun mittailen laukkujeni kokoa ja pohdin, kuinka saan viikon tavarat mahdollisimman tiiviisti pakattua. Siskon mukaan tavarat mahtuu hyvin, kunhan en pakkaa 'mitään turhaa'. Mutta mikäpä on turhaa, niin?