NAM!

Käsityöt (ja blogi) on jääny, mutta olen sen sijaan kunnostautunut herkkujen tekemisessä. Tänään hemmottelin siskoa ja ystävää pannukakuilla. Tottakai tarjolla oli kermavaahtoa, vadelmahilloa sekä yllätyksenä pakastimesta löytynyttä äidin tekemää mansikkahilloa.

"Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen." KUVA by Mikko.

Keskeneräisiä

Blogin päivitys on jäänyt, mutta ei ole oikein mitään valmistunutkaan. Talven tullessa myös urheilukärpänen on kadonnut ja kotona on paljon mukavempaa maata viltin alla, kuin hikoilla pakkasessa. Hartiat on lisäksi niin jumissa, ettei käsitöitä voi harrastaa normaaliin tapaan. Hommia kuitenkin riittäisi!

Yllä olevaan kuvaan olen kerännyt tekeillä olevat työt sekä langat, jotka tulevat olemaan osana seuraavia projekteja. Sukkien lisäksi olevan luvannut ystäväni koiralle myssyn, mutta koska en ole löytänyt siihen ohjetta, en ole päässyt vielä siihen vaiheeseen, että olisin suunnitellut myssyn itse. Kuvasta lisäksi puuttuu ystävälle tuleva keskeneräinen huivi, mutta kuvaa ei voinut julkaista, koska huivin väri on salaisuus. Ei onnistu siis urkiminen edes tätä kautta. Afrikankukkia olen tehnyt sillä periaatteella, että yhdestäkään ei tule samanlaista. Vielä en tiedä mihin näitä tilkkuja käytän. Ehdotuksia otetaan vastaan!

Aina ei voi onnistua, vaikka tekisikin ohjeen mukaan. Novitan lehdessä on ollut ohje neulotuista ja virkatuista tossuista, joita olen yrittänyt tehdä siskolle. Neulomisosuus oli helppo, mutta virkkaamisosuus on vetänyt hermon kireälle. Ei vaan onnistu! AAARGH!

Lanka: Novita Isoveli

En ymmärrä, mikä siinä on, mutta kun yritän tehdä itselleni pipoa, se ei vaan yksinkertaisesti onnistu. Ei mitenkään. Tämäkin yksilö on ensinnäkin liian pitkä ja eikä raidoituskaan ole aivan onnistunut. Luulen, että näillä väreillä on osuutta asiaan, koska siskolle olen tehnyt täysin samanlaisen pipon, mutta vain eri värein ja se on hyvinkin onnistunut!

Torstaina pääsen hierontaan, ihanaa! Selkäjumi toivottavasti helpottaa. Ihana viikko on muutenkin tiedossa, sillä saan loppuviikosta vieraakseni maailman ihanimpia tyttöjä.

Pitsineulesukat

Kävin viime viikolla Tuurissa eläkeläismatkalla (toimin kuskina mm. mummolleni) ja sieltä tarttui mukaan käheän pinkkiä lankaa!

Novitan 7 veljestä -lehdessä (syksy 2012) oli ohje kärjestä aloitettaville pitsineulesukille ja koska sukkien ulkonäkö vastasi personal trainerin toivetta, valmistuivat hänelle kyseiset sukat. Ensimmäistä kertaa (ja melko varmasti myös viimeistä) tein sukat kärjestä aloitettuna. Lopputulos ei ollut siisti, mutta onneksi parsimalla sai vahingot piiloon. Positiivinen yllätys oli Novitan uusi Nostalgia -lanka!

Lanka: 7 veljestä Nostalgia

PS. Lisää positiivisia juttuja: lumi, pakkanen, työhaastattelu, Jypin voitot, ihanat ihmiset.

Laiskuutta

Päivien pimentyminen on aiheuttanut pientä masennusta ja urheiluhulluus on alkanut kaikkoamaan. Tekee mieli maata kotona lukien kirjoja ja katsellen tv-sarjoja. (Käsi ylös kuka on jääny koukkuun Once Upon Timeen?)

Tampere-reissulla jouduin varastamaan Sadun listalle olevia neulomistöitä, koska en ollut itse valmistautunut tarpeeksi hyvin. Nämä lapaset valmistuivat muutamassa päivässä. Peukalon neulomisen jätin Sadulle. Kokeilin ensimmäistä kertaa peukalokiilan tekemistä ja hämmästyin kuinka helppoa se oli!

Lanka: 7 veljestä

Ensi viikolla taas Tampereelle, jospa saisin siellä vähän lisäenergiaa!

JYP-sukat!

Tässä aiemmin mainostamani Jyp-sukat valmiina. Sukkien onnellinen omistaja: maailman paras isi. 

Alkuperäisen suunnitelmani mukaan sukkiin piti tulla vain tuo varressa ylimpänä oleva JYP-teksti sekä raidat sen ylä- ja alapuolella. Mutta koska ajatus lähes mustista sukista tuntui ikävältä lisäsin varteen raitoja. Ja lankana, ylläri ylläri, 7 veljestä!

Hello Tampere!

Tampereella onnellisesti, kiitos Anssin! Sunnuntaina tapahtui ihme ja lähdin kuin lähdinkin viikon reissulle yhden ison matkalaukun sekä yhden isomman käsilaukun kanssa. Mitään suurta paniikkia pakkaamisen kanssa ei edes tullut, mikä oli todella outoa. Ja kaikki tarvittava mahtui mukaan! Ainakaan vielä en ole huomannut puutteita laukkujen sisällöissä, mutta toivon ettei yllätyksiä tapahtuisi myöhemminkään.

Piti ottaa kuva todistusaineistoksi!

Oli todella kiva tulla tänne ja nähdä maailman paras Satu pitkästä aikaa. Me ei olla Sadun kanssa varmaan ikinä oltu näin kauaa erossa toisistamme, ja nytkin aikaa kului kuitenkin vain (/JO) reilu kuukausi. 

Eilen Sadulla oli aamu töitä, joten kävin Karoliinan kanssa kaupungilla lounaalla ja hieman kiertelemässä kaupoissa. En ymmärrä, että miksi silloin kun on tiukoin tilanne rahan kanssa löytyy sellaisia vaatteita jotka suorastaan huutaa nimeäni. Tänään kävin myös hieman lisää kiduttamassa itseäni. Loppuviikosta olen varmasti niin sortumispisteessä ja shoppailuhimoissa, että ostan tilin tyhjäksi. I hope not. Tänään kävin myös lenkillä uusissa maisemissa, enkä eksynyt! Huomenna uusi yritys.

Yksi asia monista, mikä meitä Sadun kanssa yhdistää, on syöminen. Me tykätään aikalailla samoista ruuista ja siksi kokataan mahdollisuuksien mukaan aina yhdessä. Mm. kesällä syötiin lähes koko ajan uusia perunoita ja sinappisilliä, nam! Eilen kokkailtiin taas, perunamuussia ja fetalla maustettuja porkkana-kesäkurpitsa pihvejä. Oikein onnistunut kokonaisuus, PAITSI Satu onnistui tekemään muussista perunavellin kaltaista, kun vastasin  myöntävästi kysymykseen: "Hei laitetaanko se loppu ruokakerma tänne muussiin?" Yritettiin pelastaa kokonaisuus keittämällä porkkanoita muussin sekaan, mutta se ei juurikaan parantanut asiaa.

Ja lopuksi sukat, joiden valmistumisen unohdin aivan täysin, koska päättelin nämä mummolassa ja sisko nappasi ne heti sieltä mukaansa. Lankana näissä on käytetty Utuna -ekolankaa. Tämä lanka oli todella ihana neuloa, huomasi eron kyllä Novitan lankoihin. Suosittelen lämpimästi. Tavallisen joustinneuleen sijaa neuloin vuoro kerroksin kaksi oikein-kaksi nurin ja kaikki silmukat oikein.

Urheilua & herkkuja

Tänään lähdin taas heti aamusta lenkille ja kylläpä on pirteä olo! Kokeilin juoksemistakin ehkä 200 metrin ajan, jonka jälkeen totesin ettei oikein nappaa. Keli oli todella raikas ja selkeä, liian hyvä keli siis juoksemiselle. Paras keli siihen on sade. (Siksi, ettei se varsinainen juokseminen sitten ota pannuun niin paljoa kun vielä sataakin.)

Eilen oli superkiva päivä! Aamulla kävin parturissa hieman keventämässä tukkaa ja leikkaamassa otsiksen takaisin. Yleensä annan etuhiuksien kasvaa pois ennen kuin leikkaan ne seuraavan kerran takaisin, mutta tällä kertaa leikkautin ne heti takaisin. Ja olen tyytyväinen! Tää tukka on toooosi kiva. Parturin jälkeen suuntasin kaupungille Miran kanssa, aikomuksena metsästää kaksivuotislahjaa ystävän pojalle. Päädyttiin ihastelemaan kaikkea epäoleellista lastenosastoilla, mutta loppujen lopuksi ostin soivan kirjan Autot2-teemalla: Martti pelastaa päivän. Lahjan löydyttyä siirryttiin hengailemaan Miran kämpille, jossa Mira valmisti meille amerikkalaisia pannukakkuja. En ollut koskaan aikaisemmin maistanut kyseistä herkkua, mutta voi vitsit kuin hyviä ne oli! Päälle siirappia sekä Miran äidin tekemää omenahilloa, ai että!

Herkuttelun ja laiskottelun jälkeen suuntasimme katsomaan Jyp - Kalpa -peliä, joka oli tämän kauden eka peli, jonka pääsin katsomaan. Ja tottakai se oli myös se ensimmäinen, jonka Jyp hävisi. Mutta mitäs menin ennen peliä sanomaan: "Kattellaan vaan, että ku oon kattomassa peliä niin Jyp häviää." Joten otan täyden vastuun häviöstä.

Lenkkeilyn lisäksi olen tänään pessyt pyykkiä, siskon luona. Oma pyykkikoneeni kosahti kesällä, jonka jälkeen olen pyykännyt siskon koneella. Omaa pyykkikonetta en ole saanut aikaiseksi hankkia, ennen kuin iskä hoiti asian puolestani tällä viikolla! Ostan hänen työkaveriltaan hyväkuntoisen pyykkikoneen kolmellakympillä, että aika hyvä diili. Kun vielä jotenkin se kone eksyisi minun kämpille.

Huomenna ohjelmassa onkin hurjat kaksivuotisjuhlat, joiden jälkeen otan suunnaksi Tampereen, toivottavasti. Vielä on hieman epäselvää, mahdunko matkatavaroineni mukaan kaverin kyytiin. Minä kuulemma mahdun, mutta matkatavarat ei välttämättä. Kerta se on ensimmäinen kun mittailen laukkujeni kokoa ja pohdin, kuinka saan viikon tavarat mahdollisimman tiiviisti pakattua. Siskon mukaan tavarat mahtuu hyvin, kunhan en pakkaa 'mitään turhaa'. Mutta mikäpä on turhaa, niin?